Leikkaushoitoa avustaa usein robotti

Eturauhassyövän leikkaushoidossa (prostatektomia) eturauhanen poistetaan kokonaan tai osittain. Jos syöpä on varhaisvaiheessa eli rajoittunut eturauhasen alueelle, tehdään yleensä eturauhasen poistoleikkaus. Tässä yhteydessä poistetaan koko eturauhanen sekä rakkularauhaset. Jos kyseessä on paikallisesti edennyt tai uusiutunut syöpä, hoitona saatetaan käyttää muita kirurgisia toimenpiteitä.

Leikkaus voidaan tehdä avoleikkauksena, tähystysleikkauksena tai leikkausrobotin avulla. Noin 80 % eturauhasleikkauksista tehdään robottiavusteisesti tähystysleikkauksena. Näin kyetään pienten instrumenttien kanssa tarkempaan leikkaustekniikkaan ja vähentämään verenvuotoa sekä leikkauksen jälkeistä kipua ja toipumisaikaa. Avo- ja tähystysleikkauksen tulokset ovat yhtä hyvät, mutta tähystysleikkauksella pystytään vähentämään leikkauksen haittoja. Valtaosa potilaista kotiutetaan 1–2 päivää robottiavusteisen leikkauksen jälkeen.

Hermot säästävässä eturauhasen poistoleikkauksessa eturauhanen poistetaan pyrkien säästämään eturauhasen pinnalla kulkevat erektiota säätelevät hermot. Hermot säästävä toimenpide on paras mahdollisuus erektiotoiminnon säilyttämiseen. Jos syöpä on levinnyt eturauhasen ulkopuolelle, hermoja ei voi välttämättä leikkauksessa säästää. 

Ulkoinen sädehoito hävittää syöpäsolut säteilyllä

Sädehoidon tarkoitus on hävittää syöpäsolut ja ympäröivää kudosta niihin kohdistetulla radioaktiivisella säteilyllä.

Ulkoinen sädehoito on yleisin sädehoidon muoto. Kuvantaohjatussa sädehoidossa säteet kohdistetaan eturauhasen ja siinä sijaitsevien syöpäsolujen alueelle. Kohdennuksen avulla voidaan vähentää suoleen ja virtsarakkoon kohdistuvia vaurioita. Myös intensiteettimuokatussa sädehoidossa saadaan säästettyä suolen ja virtsarakon haittavaikutuksia säätelemällä säteilymääriä siten, että eturauhaseen saadaan suunnattua suurempi annos kuin ympäröiviin elimiin.

Leikkaushoidon on havaittu heikentävän virtsa- ja seksuaalitoimintoihin liittyvää elämänlaatua verrattuna aktiiviseen seurantaan ja sädehoitoon. Sädehoidon taas on havaittu heikentävän suolen toimintaan liittyvää elämänlaatua verrattuna aktiiviseen seurantaan ja leikkaushoitoon. Leikkaushoidon jälkeen erektiokyky voi osalla palautua 1–2 vuoden kuluttua leikkauksesta, kun taas sädehoidossa puolestaan alkutilanne voi olla parempi, mutta seksuaalista kyvyttömyyttä saattaa ilmaantua ajan ja iän myötä.

Kudoksensisäinen sädehoito viedään rauhasen sisälle

Pienen annosnopeuden sädehoidossa (LDR-brakyterapia) eturauhasen sisään asetetaan pieniä jyväsiä, jotka sisältävät radioaktiivista isotooppia. Toimenpidettä seuraavina kuukausina jyväsistä lähtevä säteily ulottuu niiden välittömään ympäristöön ja tappaa eturauhassyöpäsolut. Radioaktiivinen aines hajoaa ajan kuluessa, ja jäljelle jääneet jyväset ovat vaarattomia.

Suuren annosnopeuden kudoksensisäinen sädehoito (HDR-brakyterapia) on uudempi hoitomuoto. Siinä eturauhasen sisään viedään neuloja, joihin annostellaan suuriannoksinen säteilylähde. Hoito voidaan antaa 1–3 hoitokertana. Ulkoisen sädehoidon ja HDR-brakyterapian yhdistelmää voidaan käyttää kohtalaisen ja suuren riskin paikallisissa syövissä.

Hormonihoito estää testosteroninmuodostusta

Eturauhassyöpäsolujen kasvua säätelee pääasiassa miessukupuolihormoni eli testosteroni, joten eturauhassyövän hoidossa pyritään usein vaikuttamaan sen tuotantoon ja toimintaan.

Hormonihoidon (endokriininen hoito) tarkoituksena on estää testosteronin muodostus tai estää sen vaikutus eturauhassoluissa. Testosteronin puute aiheuttaa huomattavia haittavaikutuksia lähes kaikille miehille. Haittavaikutukset vaihtelevat kuumista aalloista ja luuntiheyden heikkenemisestä anemiaan, painonnousuun ja erektiohäiriöihin.
 

Hormonihoidolla on tärkeä rooli levinneen eturauhassyövän hoidossa, mutta sitä käytetään myös ennen paikallishoitoa tai sen aikana tai jälkeen. Suurin osa eturauhaskasvaimen soluista reagoi testosteronin puutteeseen. Eturauhassyöpä voi kuitenkin edetä testosteronia alentavista lääkehoidoista huolimatta. Sairauden edetessä tähän vaiheeseen sitä kutsutaan kastraatioresistentiksi eturauhassyöväksi.
 

Hormonihoidolla on erilaisia muotoja

• Kivesten poistoleikkaus on tehokas ratkaisu testosteronin vapautumisen estoon. Koska kyseessä on pysyvä ja peruuttamaton toimenpide, useimmat miehet valitsevat mieluummin lääkehoidon. Leikkauksesta toipuminen on tavallisesti nopeaa.
• LHRH eli luteinisoivaa hormonia vapauttava hormoni säätelee testosteronin eritystä. LHRH:n vapautumisen estäminen LHRH-agonistien (GnRH-agonistit) avulla on yksi yleisimmistä hormonihoidon muodoista eturauhassyövässä. LHRH-agonistien käytön ensimmäisten viikkojen aikana testosteronipitoisuus nousee väliaikaisesti, mistä voi aiheutua oireita.
• LHRH-antagonistit (GnRH-antagonistit) estävät LHRH:n testosteronituotantoa stimuloivan vaikutuksen aiheuttamatta kuitenkaan testosteronipitoisuuden äkillistä lisääntymistä hoidon alkuvaiheessa.
• Antiandrogeeniset lääkkeet estävät testosteronin vaikutuksen eturauhasen syöpäsoluissa estäen näin syöpäsolujen kasvua. Antiandrogeeni liitetään usein LHRH-agonistiin ehkäisemään hoidon alkuvaiheessa ilmenevää testosteronipitoisuuden voimakasta kasvua ja siitä aiheutuvia oireita.
• Toisen polven antiandrogeenit ovat uudempia eturauhassyöpälääkkeitä, jotka estävät entistä tehokkaammin testosteronin vaikutuksia.
• Koska testosteronia vapautuu myös lisämunuaisista, voidaan hoidoksi valita myös lisämunuaisten testosteronin vapautumista estävä hoito.

Hormonihoidot voivat aiheuttaa luuntiheyden heikkenemistä ja luunmurtumariskin, minkä ehkäisyyn on saatavilla lääkkeitä. Luuntiheys voidaan mitata ennen hormonihoidon aloittamista ja sen jälkeen.

Radioisotooppihoitoa levinneen syövän hoitoon

Kun syöpä leviää luustoon, se voi aiheuttaa kipua, luuston heikkenemistä ja murtumia. Luustoon levinnyt syöpä voi aiheuttaa myös liikkumisvaikeuksia ja ryhtiongelmia. Eturauhassyövän etäpesäkkeiden hoitoon käytetyt radioisotoopit kohdistavat vaikutuksensa luuhun ja syöpäkudokseen ja voivat lievittää kipua sekä pidentää elinaikaa.

Solunsalpaajahoito tuhoaa syöpäsoluja

Solunsalpaajilla eli sytostaateilla pyritään tuhoamaan syöpäsolut tai estämään niiden kasvu. Solunsalpaajien on osoitettu myös pidentävän elinaikaa yhdistelmähoitoina metastaattisessa eturauhassyövässä.

Seuranta hoitojen jälkeen

Eturauhassyövän hoitoon kuuluu jälkiseuranta, jolla arvioidaan muun muassa hoidon tuloksia ja jatkohoidon tarvetta. Seurantakäynnit toteutetaan yksilöllisesti potilaan tilanteen perusteella, mutta seurannan kulmakiviä ovat PSA:n määritys ja oireiden kartoitus.

Kun eturauhassyöpä todetaan ensimmäisen kerran, syöpäsolut hävitetään leikkaus- tai sädehoidolla. Osa syöpäsoluista saattaa kuitenkin päästä leviämään hoidettavan alueen ulkopuolelle ennen kuin ne saadaan tuhottua. Nämä solut alkavat jossain vaiheessa lisääntyä ja tuottaa niin paljon PSA:ta, että se on havaittavissa seurantakokeissa. Paikallishoidon jälkeen PSA-arvon määritys onkin yleisesti hyväksytty apuväline arvioitaessa eturauhassyövän etenemistä.
 

Jos PSA-arvo suurentuu, lääkäri saattaa suositella hoidon aloittamista. PSA-arvo on kuitenkin vain yksi tekijä, jonka perusteella hoidonjälkeistä ennustetta arvioidaan. Syövän aggressiivisuuden arvioinnissa otetaan huomioon myös syövän alkuperäinen levinneisyys, diagnoosia edeltävä PSA-arvo, yleinen terveydentila ja potilaan ikä sekä PSA-arvon nousunopeus.