Eturauhassyövän oireet ja diagnoosi
Varhaisvaiheen eturauhassyöpä ei yleensä aiheuta oireita. Joillakin eturauhassyöpä saattaa ilmetä muutoksina virtsaamisessa tai sukupuolitoiminnoissa.
Tällaisia oireita ovat esimerkiksi:
- tihentynyt virtsaamistarve, etenkin öisin
- vaikeudet virtsaamisen aloittamisessa tai pidättämisessä
- heikko tai katkeileva virtsasuihku
- kipu tai polttelu virtsaamisen yhteydessä
- erektiovaikeudet
- kivulias siemensyöksy
- veri virtsassa tai siemennesteessä
- toistuva kipu tai jäykkyys alaselässä, lantion alueella tai reisien yläosassa.
Oireet voivat olla merkki myös jostain muusta sairaudesta, kuten eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta, eturauhastulehduksesta tai virtsateihin vaikuttavista sairauksista, joten oireiden syy tulee tutkia tarkoin. Lääkärin tutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos oireina esiintyy virtsan keräytymiseen tai rakon tyhjentämiseen liittyviä oireita tai verta virtsassa.
Eturauhassyövän oireita voivat olla esimerkiksi:
Virtsavaivat
Kipu lantion, lonkkien ja alaselän alueella
Laihtuminen, anemia ja yleinen heikkous
Koepala vahvistaa eturauhassyövän diagnoosin
Alustavissa tutkimuksissa lääkäri tunnustelee eturauhasta peräsuolen kautta. Lisäksi tutkitaan virtsa sekä otetaan verikokeita, mm. PSA-arvon määrittämiseksi. Näiden perusteella voidaan määrätä jatkotutkimuksia, kuten kaikututkimuksia ja koepalan otto. Yleensä eturauhassyöpä diagnosoidaan tutkimalla eturauhasesta otetun koepalan soluja mikroskoopin avulla.
Patologit määrittävät koepalojen perusteella syövän luokituksen. Hoitoa koskevat jatkopäätökset tehdään
riskiluokittelun perusteella.
Eturauhassyövän riskiryhmäluokitus
Paikallisen eturauhassyövän riskiryhmäluokitusta arvioidessaan lääkäri ottaa huomioon useita tekijöitä, kuten
- PSA-pitoisuus ja PSA:n nousunopeus
- syövän erilaistumisast (Gleason-pisteet)
- syövän levinneisyys eli miten suuri kasvain on ja miten laajalle syöpä on levinnyt (TNM-luokka).
Jos syöpä kuuluu pienen riskin ryhmään (pieni koko, paikallinen, alhaiset Gleason-pisteet, pieni PSA-pitoisuus), ennuste on hyvä. Tässä vaiheessa syöpä voidaan usein parantaa tavanomaisilla hoitotoimenpiteillä, kuten leikkaus tai sädehoito, joilla pyritään poistamaan kaikki pahanlaatuiset solut.
PSA-pitoisuus kertoo syöpäriskistä
PSA eli prostataspesifinen antigeeni on verestä määritettävä proteiini, jota tuottavat sekä normaalit että pahanlaatuiset eturauhassolut.
PSA-pitoisuus voi lisääntyä, kun kyseessä on
- eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu
- eturauhastulehdus
- eturauhassyöpä
- muu syy, kuten pyöräily, eturauhasen manipulaatio, siemensyöksy tai virtsatietulehdus.
PSA-pitoisuudelle ei ole määritetty mitään tiettyä rajaa, joka viittaisi selvästi syöpään, joten hoitopäätöksiä ei tehdä pelkästään PSA-mittausten perusteella. Mikäli eturauhasen tunnustelu tai PSA-arvot antavat aihetta huoleen, suositellaan nykyisin eturauhasen magneettikuvausta. Jos kuvaus paljastaa eturauhasessa epäilyttäviä alueita, varmistetaan eturauhassyövän diagnoosi eturauhasesta otettavan koepalan avulla. Tämän jälkeen laaditaan riskiarvio PSA-arvojen sekä syövän tyypin perusteella.
Kasvaimen aggressiivisuuden luokitus Gleason-pisteillä
Gleasonin luokituksessa tutkitaan koepalasta kasvaimen yksittäisiä rauhasrakenteita, niiden yksityiskohtia ja kasvutapaa. Gleason-pisteytys ilmoitetaan kahtena lukuna asteikolla 3–5, sekä niiden summana. Ensimmäinen luku kuvaa yleisintä näytteessä nähtävää kasvutapaa, toinen luku huonoimmin erilaistunutta eli vähiten normaaleja rauhasia muistuttavaa kasvutapaa. Gleason-summa on saatujen lukujen yhteenlaskettu summa (6–10).
- Pienet Gleasonin pisteet (alle 7) tarkoittaa yleensä sitä, että syöpä on vähemmän aggressiivinen.
- Gleasonin pisteet 8–10 viittaavat yleensä aggressiiviseen syöpämuotoon.
Eturauhassyövän levinneisyysasteet (TNM-luokitus)
Diagnoosivaiheessa syövän levinneisyysaste määritellään sen perusteella, miten suuri kasvain on ja miten laajalle syöpä on levinnyt. Määrittelyssä käytetään yleensä TNM-luokitusta.
- T-luokan vaihteluväli on 1–4 riippuen siitä, onko kasvain hyvin paikallinen ja rajoittunut vain eturauhaseen (1) vai onko se kiinnittynyt tai levinnyt muihin elimiin (4).
- N-luokka on joko 0 tai 1 riippuen siitä, onko kasvain levinnyt imusolmukkeisiin.
- M-luokka on joko 0 tai 1 riippuen siitä, onko syöpä levinnyt eturauhasen ulkopuolelle muihin kudoksiin, kuten luustoon tai keuhkoihin.
Levinneisyyden ja riskiryhmäluokittelun avulla lääkäri voi arvioida syövän ennustetta ja eri hoitovaihtoehtoja.
Eturauhassyövän etäpesäkkeet
Syöpäsolut voivat levitä imusuonijärjestelmän ja/tai verenkierron kautta eturauhasen ulkopuolelle ja muodostaa etäpesäkkeitä eli metastaaseja.
Yleisin etäpesäkealue on luusto, mutta syöpä voi levitä myös keuhkoihin, maksaan, aivoihin ja muihin elimiin. Vaikka syöpä leviäisikin elimistön muihin osiin, on kyseessä silti yhä eturauhassyöpä. Silloin syöpää kutsutaan levinneeksi eturauhassyöväksi. Syöpää ei voi enää tässä vaiheessa parantaa, mutta se on yleensä hyvin hallittavissa kehittyvien hoitojen ansiosta. Hoidoilla pidennetään elinaikaa, hidastetaan syövän etenemistä, pienennetään kasvainta sekä hillitään oireita.
Jaa:
Sinua saattaisi kiinnostaa myös:
Lähteet:
- Käypä hoito -suositus. Eturauhassyöpä. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Duodecim 2023. https://www.kaypahoito.fi/hoi11060 (viitattu 20.2.2024).
- Syöpäjärjestöt. Kaikki syövästä. Eturauhassyöpä. Eturauhassyövän oireet. https://kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/eturauhassyopa/ (viitattu 20.2.2024).
- Sandeman K et al. Eturauhassyövän diagnostiikka murroksessa. Duodecim. 2016. https://www.duodecimlehti.fi/duo13461 (viitattu 20.2.2024).
- Syöpäjärjestöt. Kaikki syövästä. Eturauhassyöpä. Eturauhassyövän luokittelu. https://kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/eturauhassyopa/ (viitattu 20.2.2024). (viitattu 20.2.2024).
- Syöpäjärjestöt. Kaikki syövästä. Eturauhassyöpä. Eturauhassyövän toteaminen ja tutkimukset. https://kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/eturauhassyopa/ (viitattu 20.2.2024).
- Ruutu M et al. Hyväennusteisen paikallisen eturauhassyövän hoidosta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Duodecim 2009. https://www.duodecimlehti.fi/duo98181 (viitattu 20.2.2024).
- Syöpäjärjestöt. Kaikki syövästä. Tietoa syövästä. Mikä on syöpä. Syövän levinneisyys. https://kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/mika-on-syopa/syovan-levinneisyys/ (viitattu 20.2.2024).
- Terveyskylä. Syöpätalo. Syöpätaudit. Eturauhassyöpä. Eturauhassyövän levinneisyystutkimukset. https://www.terveyskyla.fi/syopatalo/syopataudit/eturauhassyopa/eturauhassyovan- levinneisyystutkimukset (viitattu 20.2.2024).
- Saarelma O. Eturauhassyöpä. Duodecim Terveyskirjasto 27.1.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk0021