Kilpirauhassyöpä on keski-iän tauti, jolla on hyvä ennuste
Yleisimpiin kilpirauhassyöpätyyppeihin sairastutaan usein työiässä, erityisesti 45–70-vuotiaana. Kilpirauhassyövän uusia tapauksia todetaan Suomessa vuosittain yli 500. Kasvainkudostyypin perusteella kilpirauhassyöpä luokitellaan papillaariseksi, follikulaariseksi ja medullaariseksi syöväksi.
Kilpirauhasen kasvaimista suurin osa on hyvänlaatuisia, kuten adenooma tai struuma. Kilpirauhassyöpien osuus on vain 5 prosenttia kaikista kilpirauhasen kasvaimista. Kilpirauhasyövän ennuste on hyvä. Elossaololuku viisi vuotta toteamisesta on naisilla 94 % ja miehillä 84 %.
Kilpirauhassyövän perinteiseen hoitoon kuuluvat kilpirauhasen ja sairaiden imusolmukkeiden leikkaus, sen jälkeinen pysyvä tyroksiininkorvaushoito sekä tarvittaessa myös radiojodihoito.
Kilpirauhassyövän tyypit
Kilpirauhasen syöpäkasvainten eli karsinoomien tyypit erotetaan toisistaan mikroskooppisen solukuvan perusteella. Ne käyttäytyvät muutenkin osittain eri tavoin. Kilpirauhasen syövät voidaan luokitella neljään luokkaan kasvaimen kudostyypin mukaan:
- Papillaarinen kilpirauhassyöpä on yleisin ja myös vaarattomin. Karsinooma voi levitä kilpirauhasen imusuonia pitkin lähialueiden imusolmukkeisiin.
- Follikulaarinen kilpirauhassyöpä on toiseksi yleisin. Karsinooma voi levitä verisuonien kautta ja lähettää etäpesäkkeitä keuhkoihin, luustoon tai muualle.
- Medullaarinen kilpirauhassyöpä on harvinaisin. Se saa alkunsa kalsitoniini-hormonia tuottavista kilpirauhassoluista. Medullaarinen syöpä voi levitä imuteitse kaulan alueelle, mutta myös etäpesäkkeinä keuhkoihin ja maksaan.
- Anaplastinen kilpirauhassyöpä on myös harvinainen. Se koostuu erilaistumattomasta kudoksesta. Aggressiivisena alatyyppinä anaplastinen kilpirauhassyöpä voi levitä muualle kehoon jo varhaisessa vaiheessa.
Kilpirauhassyövän syyt ja riskitekijät
Kilpirauhassyövän syyt ja synty tunnetaan melko huonosti. Naiset sairastavat kilpirauhassyöpää selvästi yleisemmin kuin miehet. Kilpirauhassyöpään liittyvä perinnöllinen taipumus on pieni.
Ainoa tunnettu ulkoinen kilpirauhassyövälle altistava riskitekijä on altistuminen voimakkaalle säteilylle. Säteily on kuitenkin syynä hyvin harvoin, joten useimmissa tapauksissa syövän alkuperää ei tiedetä. Kilpirauhasen liikatoiminnan radiojodihoito ei lisää syöpäriskiä.
Lue lisää:
Sinua saattaisi kiinnostaa myös:
Jaa:
Lähteet:
- Muona K. Kilpirauhasen syöpä. Lääkärikirja Duodecim 20.10.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01002 (viitattu 21.2.2024).
- Suomen syöpärekisteri. Syöpä 2019. https://syoparekisteri.fi/assets/files/2021/05/Syopa_2019_tilastoraportti.pdf (viitattu 21.2.2024).
- Moilanen L. Kilpirauhasen syöpä. Suomen endokrinologiyhdistys ry. 1.1.2023. https://www.endo.fi/tietoa-endokrinologisista-sairau/potilasohjeet/kilpirauhasen-syopa/ (viitattu 21.2.2024)
- Syöpäjärjestöt. Kaikki syövästä. Kilpirauhassyöpä. https://kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/kilpirauhassyopa/ (viitattu 21.2.2024)