Munuaissyöpä

Munuaissyövän syyt ja riskitekijät

Kuten yleensä syövissä munuaissyövän taustalla on geneettinen vaurio eli mutaatio. Geneettisiä muutoksia voi syntyä ihmisen elämän aikana itsestään tai jonkin ulkoisen altistavan tekijän seurauksena.

Riskitekijöiksi kutsutaan niitä tunnettuja tekijöitä, joille altistumisen tiedetään lisäävän sairastumisen vaaraa. Terveellinen ja aktiivinen elämäntyyli yhdessä monipuolisen ruokavalion kanssa saattaa myös auttaa pienentämään syövän riskiä.

Elämäntapoihin liittyvät riskitekijät

Tupakointi suurentaa munuaissyövän riskiä ainakin kaksinkertaisesti. Vastaavasti tupakoinnin lopettaminen yhdessä muiden terveellisten elämäntapojen kanssa pienentää riskiä saada munuaissyöpä.

Ylipainoisilla on muita suurempi riski sairastua munuaissyöpään. Ylipaino vaikuttaa enemmän naisten sairastumisriskiin kuin miesten.

Kohonnut verenpaine altistaa myös munuaissyövälle.

Aikaisemmin työperäinen altistuminen tietyille aineille nähtiin riskinä munuaissyövän kehittymiselle, mutta nykytiedon mukaan ainoastaan asbesti aiheuttaa munuaissyöpää.

Perinnölliset riskitekijät

Henkilön elämäntapoihin liittyvien riskitekijöiden lisäksi joillakin on synnynnäinen alttius tietyntyyppisille syöville. Tämä alttius periytyy vanhemmilta ja kehittyy äidin kohdussa ennen syntymää. Alla on tunnettuja perinnöllisiä sairauksia, jotka saattavat aiheuttaa periytyvän munuaissyövän.

Von Hippel-Lindaun taudille on tyypillistä munuaisten monirakkulaisuus. Elinaikainen riski sairastua munuaissyöpään on 70 %.
Birt-Hogg-Duben oireyhtymään kuuluvat ihomuutokset ja munuaiskasvaimet. Munuaiskasvaimet vaihtelevat hyvänlaatuisista onkosytoomista pahanlaatuisiin munuaissyöpiin.
Perinnölliselle leiomyomatoosille ovat tyypillisiä ihon ja kohdun lihaskasvaimet sekä suurentunut munuaiskarsinooman riski.
Periytyvää papillaarista munuaiskarsinoomaa sairastavat perivät alttiuden papillaariseen munuaiskarsinoomaan.

Munuaissyövän todennäköisyyteen vaikuttaa myös sukupuoli, sillä riski on miehillä suurempi kuin naisilla.

Jaa:

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

Tietoa munuaisista

Munuaiset koostuvat kahdesta pavunmuotoisesta elimestä, jotka sijaitsevat vatsaontelon takaseinässä, yksi kummallakin puolella selkärankaa, missä alemmat kylkiluut suojaavat niitä. Kumpikin munuainen on omistajansa nyrkin kokoinen.

Lue lisää munuaisista ja sen tehtävistä

Testaa syöpäsi

Syöpäkasvaimiin kohdistuvat geenitestit ovat tulleet mukaan syövänhoidon diagnostiikkaan. Tutkimalla kasvaimen omaa genomia voidaan tuottaa aiempaa yksilöllisempää hoitoa.

Lue lisää geenitestien mahdollisuuksista.

Kun saat tietää syövästä

Syöpädiagnoosi on aina voimakas järkytys. Henkistä selviytymistä ja hoidon onnistumista auttaa, kun hankkii tietoa omasta sairaudestaan ja osallistuu aktiivisesti hoitoprosessiin.

Lue lisää

Lähteet:

Maija Kiurun väitöskirja Periytyvän leiomyomatoosin ja munuaissyövänmolekulaarinen perusta. 22.11.2002http://www.tyoterveyskirjasto.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.lue_abstrakti2?iid=3246&iprint=3&p_hakusana= (viitattu 16.03.2020).
Suomen syöpärekisteri. Syöpä 2018.
Syöpäjärjestö. Kaikki syövästä. Munuaissyöpä. https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/munuaissyopa/?gclid=EAIaIQobChMIxbvU55DO5wIVw4ayCh2 6eQcpEAAYAiAAEgJAAPD_BwE (viitattu 13.02.2020).
Terveyskirjasto Duodecim. Birt-Hogg-Duben oireyhtymähttps://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=orp01732&p_teos=orp (viitattu 16.03.2020).
Terveyskirjasto Duodecim. Munuaissyöpä. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00631 (viitattu 13.02.2020).
Terveyskirjasto Duodecim. Von Hippel-Lindaun tautihttps://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=orp01629 (viitattu 16.03.20).
Tomlinson et al. Nat Genet. 2002 Apr; 30(4): 406—10.