Bayer Logo Bayer Logo Bayer Logo

Munuaissyöpä

Munuaissyöpä – yli 65-vuotiaiden syöpä

Munuaissyöpä saa yleensä alkunsa munuaistiehyeen epiteelisoluista. Sairaus todetaan keskimäärin 60–70 vuoden iässä. Tavallisesti munuaissyöpä kasvaa vain toiseen munuaiseen. Hoitovaihtoehtoja harkitaan yksilöllisesti potilaan tilanteen mukaan.
 

Munuaissyövän yleisyys

Munuaissyövän osuus on noin 2–3 % kaikista aikuisten uusista syöpätapauksista vuosittain. Munuaissyöpä on miehillä selvästi yleisempi kuin naisilla. Vuonna 2021 todettiin noin 1000 uutta munuaissyöpätapausta ja samana vuonna tautiin menehtyi noin 300 potilasta.
 

Munuaiskarsinooma ja muut munuaissyövän tyypit

Pahanlaatuisia kasvaintyyppejä on useita erilaisia, mutta yleisintä muotoa kutsutaan munuaiskarsinoomaksi. Munuaiskarsinooma kattaa noin 90 % pahanlaatuisista munuaiskasvaimista, ja niihin kuuluvat muun muassa seuraavat alaluokat.

  • Kirkassoluinen adenokarsinooma on yleisin munuaissyöpätyyppi. Niitä on noin 70 % tapauksista. Nimi johtuu siitä, että solut näyttävät hyvin kalpeilta tai "kirkkailta" mikroskoopin alla.
  • Papillaarinen munuaiskarsinooma on toiseksi yleisin munuaissyöpä ja kattaa 10–15 % tapauksista.
  • Kromofobinen munuaiskarsinooma on harvinainen munuaissyöpä.
     

Muihin, harvinaisempiin munuaissyövän tyyppeihin lukeutuu nefroblastooma eli Wilmsin tuumori. Se on yleisin lasten munuaiskasvain, johon liittyy sikiön munuaissoluja muistuttavien solujen epänormaali lisääntyminen. Aikuisilla sitä todetaan äärimmäisen harvoin.


Munuaisissa voi olla myös hyvänlaatuisia kasvaimia, joita voidaan jäädä seuraamaan.


Hoito

Munuaissyövän tärkein hoitomuoto on leikkaus, mutta tarjolla on monia muitakin hoitovaihtoehtoja, joita harkitaan yksilöllisesti potilaan tilanteen mukaan.


Munuaissyövän syyt ja riskitekijät

Kuten yleensäkin syövissä, munuaissyövän taustalla on geenivirhe eli mutaatio. Geneettisen riskin lisäksi erilaiset altistavat tekijät saattavat kohottaa sairastumisen riskiä.


Terveellinen elämäntyyli saattaa auttaa pienentämään syövän riskiä.


Elämäntapoihin liittyvät riskitekijät

Tupakointi
Tupakointi suurentaa munuaissyövän riskiä ainakin kaksinkertaiseksi.


Ylipaino
Ylipainoisilla on muita suurempi riski sairastua munuaissyöpään. Ylipaino vaikuttaa enemmän naisten kuin miesten sairastumisriskiin.


Kohonnut verenpaine
Myös kohonnut verenpaine altistaa munuaissyövälle.


Asbesti
Aikaisemmin työperäinen altistuminen tietyille aineille nähtiin riskinä, mutta nykytiedon mukaan asbestilla on selvin yhteys munuaissyöpään.


Perinnölliset riskitekijät

Synnynnäinen altius tietylle syöpätyypille kulkee suvussa. Esimerkiksi näihin sairauksiin liittyy perinnöllinen munuaissyövän riski:
 

  • Von Hippel-Lindaun taudille on tyypillistä munuaisten monirakkulaisuus. Elinaikainen riski sairastua munuaissyöpään on 70 %. Näillä potilailla on riski saada myös muita kasvaimia.
  • Birt-Hogg-Dubeen oireyhtymään kuuluvat ihomuutokset ja munuaiskasvaimet. Munuaiskasvaimet vaihtelevat hyvänlaatuisista onkosytoomista pahanlaatuisiin munuaissyöpiin.
  • Perinnölliselle leiomyomatoosille ovat tyypillisiä ihon ja kohdun lihaskasvaimet sekä suurentunut munuaiskarsinooman riski.
  • Periytyvää papillaarista munuaiskarsinoomaa sairastavat perivät alttiuden papillaariseen munuaiskarsinoomaan.

 

Lue lisää:

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

image

Testaa syöpäsi

Syöpäkasvaimiin kohdistuvat geenitestit ovat tulleet mukaan syövänhoidon diagnostiikkaan. Tutkimalla kasvaimen omaa genomia voidaan tuottaa aiempaa yksilöllisempää hoitoa.

image

Kun saat tietää syövästä

Syöpädiagnoosi on aina voimakas järkytys. Henkistä selviytymistä ja hoidon onnistumista auttaa, kun hankkii tietoa omasta sairaudestaan ja osallistuu aktiivisesti hoitoprosessiin.

Jaa:

Lähteet:

  • Raitanen M. Terveyskirjasto Duodecim. Munuaissyöpä. htps://www.terveyskirjasto.fi/dlk00631 (viitattu 6.3.2024)
  • Syöpäjärjestö. Kaikki syövästä. Munuaissyöpä. htps://kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/munuaissyopa-2/ (viitattu 6.3.2024)
  • Seppä K, Tanskanen T, Heikkinen S et al. Suomen syöpärekisteri, Syöpä 2021. Julkaistu 2023. htps://syoparekisteri.fi/assets/files/2023/05/Syopa_2021_final_31052023.pdf (viitattu 6.3.2024)
  • Sunela K. Munuaissyöpä. Potilaan opas. Julkaistu 2021. htps://www.syopapotilaat.fi/opas/munuaissyopapotilaan-opas/ (viitattu 6.3.2024)
  • Nefroblastooma (Orphanet). Duodecim Terveyskirjasto. htps://www.terveyskirjasto.fi/orp01488 (viitattu 6.3.2024)
  • Von Hippel-Lindaun tauti (Orphanet). Terveyskirjasto Duodecim. htps://www.terveyskirjasto.fi/orp01629 (viitattu 6.3.2024)
  • Birt-Hogg-Duben syndrooma (Orphanet). Terveyskirjasto Duodecim. htps://www.terveyskirjasto.fi/orp01732 (viitattu 6.3.2024)
  • Tomlinson et al. Germline mutations in FH predispose to dominantly inherited uterine fibroids, skin leiomyomata and papillary renal cell cancer. Nat Genet. 2002; 30(4): 406-109. htps://www.nature.com/articles/ng849z (viitattu 6.3.2024)
  • Terveyskylä. Miten munuaistauti todetaan? htps://www.terveyskyla.fi/munuaistalo/tietoa-munuaistaudeista/miten-munuaistauti-todetaan (viitattu 6.3.2024)
  • Syöpäjärjestö. Kaikki syövästä. Syövän toteaminen ja tutkimukset htps://kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/mika-on-syopa/syovan-toteaminen-ja-tutkimukset/ (viitattu 6.3.2024)
  • Saarelma O. Verivirtsaisuus. Terveyskirjasto Duodecim. 25.3.2022. htps://www.terveyskirjasto.fi/dlk00341 (viitattu 6.3.2024)
  • Terveyskylä. Munuaisten rakenne ja tehtävät. htps://www.terveyskyla.fi/munuaistalo/tietoa-munuaistaudeista/munuaisten-rakenne-ja-teht%C3%A4v%C3%A4t (viitattu 6.3.2024)
  • Terveyskylä. Mitä dialyysi on? htps://www.terveyskyla.fi/munuaistalo/dialyysihoito/mit%C3%A4-dialyysi-on (viitattu 12.3.2024)