Aiheenasyopa
Yleiset käyttöehdot Tietosuojalausunto Julkaisuoikeus
Hoitovaihtoehdot

Leikkaushoito

Kilpirauhassyövän ensisijainen hoito on leikkaus, jossa koko kilpirauhanen poistetaan mahdollisimman tarkasti. Samalla pyritään poistamaan lähialueen imusolmukkeet. Mikäli kasvaincloseKasvainEpänormaali kudosmassa, joka syntyy solujen jakautuessa enemmän kuin niiden pitäisi tai jos solut eivät kuole niin kuin niiden pitäisi. Kasvaimet saattavat olla hyvänlaatuisia eli benignejä tai pahanlaatuisia eli maligneja (syöpä). Kasvaimia voidaan myös kutsua neoplasmoiksi. on kooltaan pieni, pelkkä kilpirauhasen lohkon poisto voi olla riittävä.

Kilpirauhasen poistoon voi liittyä kalsiumtasojen lasku, koska lisäkilpirauhasten toiminta voi häiriintyä leikkauksen jälkeen.

Papillaarinen kilpirauhasen syöpäcloseSyöpäSyöpä on elimistön solujen hallitsematonta kasvua. Syöpä muodostaa yleensä kasvaimen eli epänormaalin kudosmassan, joka syntyy solujen jakautuessa useammin kuin niiden pitäisi. Syöpäkasvaimet voivat levitä elimistön uusiin osiin etäpesäkkeiden avulla. voidaan todeta sattumalta muusta syystä tehdyn kilpirauhasleikkauksen yhteydessä. Jos se on kooltaan pieni, riittää hoidoksi leikkauksellinen poisto.

Radiojodihoito

Noin neljä viikkoa leikkauksen jälkeen aloitetaan papillaarisessa ja follikulaarisessa syövässä radiojodihoito. Sen tarkoituksena on hävittää leikkauksessa jäljelle jäänyt normaali kilpirauhas- ja kilpirauhassyöpäkudos.

Medullaarisessa syövässä radiojodia ei käytetä.

Radiojodin jälkeen aloitetaan säännöllinen lääkitys kilpirauhashormonilla eli tyroksiinilla, jota otetaan lopun elämää.

Annettujen hoitojen jälkeen potilas käy säännöllisesti seurantakäynneillä, jotta mahdollinen syövän uusiutuminencloseSyövän uusiutuminenHoidon jälkeen uusinut syöpä. Paikallinen uusiutuminen tarkoittaa, että syöpä on palannut samaan paikkaan kuin missä alkuperäinen syöpä oli. Alueellinen uusiutuminen tarkoittaa, että syöpä on palannut imusolmukkeisiin lähelle sen ensimmäistä esiintymispaikkaa. voitaisiin todeta ajoissa. Käynneillä seurataan verikokeilla kilpirauhasarvoja tyroksiiniannoksen säätämiseksi sopivaksi ja kilpirauhassyövän merkkiaineita muun muassa tyreoglobuliinia.

Tyreoglobuliinin mittaamista käytetään pääasiallisesti kilpirauhassyövän (papillaarinen, follikulaarinen) seurantaan. Kilpirauhasen poiston jälkeen tyreoglobuliinin pitoisuus laskee muutaman viikon aikana, kohoavat pitoisuudet voivat olla viite taudin uusiutumisesta tai etäpesäkkeiden muodostumisesta.

Etäpesäkkeisen tai paikallisesti levinneen taudin hoito

Kilpirauhaskarsinooman etäpesäkkeiden hoidossa on ensisijaisesti mietittävä leikkauksellista hoitoa. Sen lisäksi voidaan antaa sädehoitocloseSädehoitoSyövänhoito, jossa kasvainkudokseen kohdistetaan ionisoivaa säteilyä. Tarkoituksena on tuhota kasvainkudosta. Joskus sädehoitoa annetaan myös hyvänlaatuisiin tiloihin, esimerkiksi kivun hoitoon. a paikallisesti.

Etäpesäkkeisessä tai paikallisesti levinneessä taudissa voidaan harkita myös syövän kasvua estäviä lääkehoitoja, varsinkin jos tauti on etenevä.

Sytostaattihoitoja ei suositella etäpesäkkeisen tai paikallisesti levinneen taudin hoitoon, koska kliinisissä tutkimuksissa niillä ei ole osoitettua tehoa.

Sorafenibi on tarkoitettu edenneeseen, paikallisesti levinneeseen tai etäpesäkkeisen papillaarisen tai follikulaarisen kilpirauhassyövän hoitoon, silloin kun radiojodihoito ei enää tehoa. Tässä käyttöaiheessa sorafenibi on toistaiseksi ainut lääkehoito, minkä on todettu estävän kilpirauhassyövän etenemistä ja kasvua etäpesäkkeisessä tai paikallisesti levinneessä taudissa tai silloin kun radiojodihoidon jälkeen kilpirauhaskarsinooma uusiutuu.

Vandetanibi on tarkoitettu aggressiivista ja oireista medullaarista kilpirauhaskarsinoomaa sairastaville potilaille, joiden paikallisesti edennyttä tai metastaattista sairautta ei voida hoitaa leikkauksella.



A A A A A A

Muuta tekstin kokoa