Aiheenasyopa
Yleiset käyttöehdot Tietosuojalausunto Julkaisuoikeus
Levinneisyysasteet

Magneettikuvaus syövän levinneisyyttä tutkittaessa Diagnoosivaiheessa eturauhassyöpäcloseSyöpäSyöpä on elimistön solujen hallitsematonta kasvua. Syöpä muodostaa yleensä kasvaimen eli epänormaalin kudosmassan, joka syntyy solujen jakautuessa useammin kuin niiden pitäisi. Syöpäkasvaimet voivat levitä elimistön uusiin osiin etäpesäkkeiden avulla. voi olla paikallinen, jolloin kasvaincloseKasvainEpänormaali kudosmassa, joka syntyy solujen jakautuessa enemmän kuin niiden pitäisi tai jos solut eivät kuole niin kuin niiden pitäisi. Kasvaimet saattavat olla hyvänlaatuisia eli benignejä tai pahanlaatuisia eli maligneja (syöpä). Kasvaimia voidaan myös kutsua neoplasmoiksi. on rajoittunut eturauhaseen. Silloin kun syöpäsoluja löytyy eturauhasta ympäröiviltä alueilta, kuten rakkularauhasista, eturauhaskapselista tai lantion alueen imusolmukkeista, syöpä on paikallisesti edennyt. Jos syöpäsolut ovat levinneet eturauhasalueen ulkopuolelle ja muodostaneet etäpesäkkeitä eli metastaaseja, puhutaan edenneestä eturauhassyövästä.

Levinneisyyden ja riskiryhmäluokittelun avulla lääkäri voi arvioida syövän ennustecloseEnnustePrognoosi. Arvio taudinkulusta ja todennäköisyydestä parantua.tta ja eri hoitovaihtoehtoja. Yhtenä vaihtoehtona voi olla myös, että hoitoja annetaan hyvin vähän tai ei lainkaan.

Paikallisen eturauhassyövän riskiryhmäluokitus

Paikallisen eturauhassyövän riskiryhmäluokitusta arvioidessaan lääkäri ottaa huomioon useita tekijöitä, kuten

  • syövän luokitus (ns. Gleason-pisteet – ks. alla)
  • PSA-pitoisuus (sekä PSA:n nousunopeus)
  • syövän levinneisyys (miten suuri kasvain on ja miten laajalle syöpä on levinnyt).

Jos syöpä kuuluu pienen riskin ryhmään (pieni koko, varhaisvaihe, alhaiset Gleason-pisteet, pieni PSA-pitoisuus), paranemisprosentti on erittäin hyvä, lähes 91 %. Tässä vaiheessa syöpä voidaan usein parantaa tavanomaisilla hoitotoimenpiteillä, kuten leikkaus tai sädehoitocloseSädehoitoSyövänhoito, jossa kasvainkudokseen kohdistetaan ionisoivaa säteilyä. Tarkoituksena on tuhota kasvainkudosta. Joskus sädehoitoa annetaan myös hyvänlaatuisiin tiloihin, esimerkiksi kivun hoitoon. , joilla pyritään poistamaan tai hävittämään kaikki pahanlaatuiset solut.

Gleasonin luokitus

Gleasonin luokitusta käytetään eturauhassyövän aggressiivisuuden määrittämiseen. Patologi määrittelee koepalasta mikroskoopin avulla Gleason-luokituksen pisteet 2–10. Pistemäärä 2 vastaa lähinnä normaalia eturauhasta ja 10 viittaa aggressiiviseen kasvaimeen. Eturauhassyöpä-diagnoosin saaneiden miesten Gleason-pisteet ovat useimmissa tapauksissa 6–7.

PSA-pitoisuus

PSA eli prostataspesifinen antigeeni on proteiini, jota tuottavat sekä normaalit että pahanlaatuiset eturauhassolut. PSA-pitoisuus voi lisääntyä eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun, eturauhastulehduksen tai eturauhassyövän yhteydessä. Pitoisuudessa ei ole mitään tiettyä rajaa, joka viittaisi selvästi syöpään, joten hoitopäätöksiä ei tehdä pelkästään PSA-mittausten perusteella. Eturauhassyövän diagnoosi varmistetaan biopsiacloseBiopsiaBiopsia on tutkimus, jossa elimistöstä otetaan eläviä soluja tai kudoksia näytteeksi mikroskooppista tutkimusta varten. Kudoksia yleensä analysoidaan kemiallisesti.n eli eturauhasesta otettavan koepalan avulla. Tämän jälkeen kasvain luokitellaan PSA-arvojen avulla sen mukaan, onko kasvaimen uusiutumisriski pieni, keskinkertainen vai suuri. Jos PSA-arvo on < 10, riski on pieni; PSA 10–20 viittaa keskisuureen riskiin ja PSA > 20 suureen riskiin. Hoitoa koskevat jatkopäätökset tehdään riskiluokittelun perusteella.

Syövän levinneisyysasteet

Syövän levinneisyysaste määritellään sen perusteella, miten suuri kasvain on ja miten laajalle syöpä on levinnyt. Määrittelyssä käytetään yleensä TNM-luokituscloseTNM-luokitusSyövän kansainvälinen levinneisyysluokitusjärjestelmä, joka perustuu
• kasvaimen kokoon (T = tumour)
• arvioon etäpesäkkeiden esiintymisestä alueellisissa imusolmukkeissa (N = node)
• arvioon etäpesäkkeiden olemassaolosta muissa elimissä (M = metastasis).

TNM-luokitus perustuu mm. potilaan kliiniseen tutkimukseen, kuvantamis- ja tähystyslöydöksiin ja koepaloista saatavaan tietoon. Kasvaimen levinneisyys (TNM-luokka) arvioidaan ennen potilaan hoitoa. Potilaan kasvaimen TNM-luokka vaikuttaa hoidon valintaan ja antaa viitteen potilaan ennusteesta.
ta.

  • T-luokan vaihteluväli on 1–4 riippuen siitä, onko kasvain hyvin pieni ja havaittavissa vain PSA-mittauksessa (1) vai onko se kiinnittynyt tai levinnyt muihin elimiin (4).
  • N-luokka on joko 0 tai 1 riippuen siitä, onko kasvain levinnyt imusolmukkeisiin. Imusolmukkeet ovat osa elimistön puolustusjärjestelmää, ja niitä on eri puolilla kehoa.
  • M-luokka on joko 0 tai 1 riippuen siitä, onko syöpä levinnyt eturauhasen ulkopuolelle muihin kudoksiin, kuten luustoon tai keuhkoihin.

Syövän levinneisyyden perusteella harkitaan, tarvitaanko jatkohoitoa vai ei.

Eturauhassyövän etäpesäkkeet

Syöpäsolut voivat levitä imusuonijärjestelmän ja/tai verenkierron kautta eturauhasen ulkopuolelle ja muodostaa etäpesäkkeitä eli metastaaseja.

Yleisin etäpesäkealue on luusto, mutta syöpä voi levitä myös keuhkoihin, maksaan, aivoihin ja muihin elimiin. Vaikka syöpä leviäisikin elimistön muihin osiin, on kyseessä silti yhä eturauhassyöpä. Syöpää ei voi enää tässä vaiheessa parantaa, mutta se on yhä hoidettavissa.

Miten hyvin eturauhassyövästä voi parantua?

Kuten yleensä syövän yhteydessä, myös eturauhassyövästä puhuttaessa paranemisprosentit kuvaavat sitä, miten suurella osuudella potilaista ei ole syöpää tietyn ajan jälkeen.

Noin 90% kaikista eturauhasen syöpätapauksista todetaan siinä vaiheessa, kun syöpä on paikallinen tai paikallisesti edennyt, joten paranemisprosentti on erittäin suuri. Eturauhassyöpään sairastuneen miehen riski kuolla syöpään on 12–17%.



A A A A A A

Muuta tekstin kokoa