Aiheenasyopa
Yleiset käyttöehdot Tietosuojalausunto Julkaisuoikeus
Sanasto

Ablaatio
Elimistön osan tai kudoksen poisto tai tuhoaminen. Ablaatio voidaan tehdä käyttämällä lääkkeitä, radiotaajuisella sähköllä, leikkaamalla, kuumuuden, kylmän, hormonien tai muiden menetelmien avulla.

Adjuvanttihoito
Liitännäishoito. Leikkauksen tai sädehoidon tai niiden molempien jälkeen annettava lääkehoito, hormonihoito, sädehoito, immunoterapia tai täsmälääkehoito, jonka tarkoituksena on tuhota sellaisia piileviä kasvainpesäkkeitä, joiden olemassaoloa ei ole mahdollista havaita.

Angiogeneesi
Verisuonten muodostuminen. Kasvaimen angiogeneesi on verisuonten kasvua kiinteään kasvaimeen sitä ympäröivästä kudoksesta. Kasvaimesta vapautuvat kemialliset aineet saavat tämän aikaan.

Antiangiogeneesin inhibointi eli verisuonten kasvun esto
Antiangiogeneesi eli verisuonten kasvua estämällä estetään kasvaimen kasvulle tärkeiden ravinteiden ja hapen saanti.

Avanne
Leikkauksessa tehty aukko elimestä toiseen tai ihon pintaan. Esimerkiksi peräsuolen poisto johtaa suoliavanteeseen, jossa tehdään aukko suolesta vatsan iholle.

Benigni
Hyvänlaatuinen kasvain ei lähetä etäpesäkkeitä elimistön muihin osiin.

Biopsia
Biopsia on tutkimus, jossa elimistöstä otetaan eläviä soluja tai kudoksia näytteeksi mikroskooppista tutkimusta varten. Kudoksia yleensä analysoidaan kemiallisesti.

Biologinen hoito
Syövän hoitomuoto, jossa pyritään tehostamaan elimistön omia puolustusjärjestelmiä tai jossa annetaan syöpäsolukkoa tuhoavia solutuotteita.

Colitis ulcerosa
Haavainen paksusuolitulehdus.

Dialyysi
Veren puhdistaminen kuona-aineista koneellisesti silloin, kun munuaiset eivät pysty itse puhdistamaan sitä.

Endoskopia
Tähystys eli endoskopia on lääketieteellinen toimenpide, jossa tutkitaan elimistön sisäosia endoskoopilla eli tähystimellä.

Endoteeli
Verisuonten ja imuteiden sisäpintaa verhoava yksinkertainen solukerros.

Ennuste
Prognoosi. Arvio taudinkulusta ja todennäköisyydestä parantua.

FAP = Familiaalinen adenomatoosi, familiaalinen adenomatoottinen polypoosi
Periytyvä tauti, jossa paksu- ja peräsuolessa on suuri määrä hyvänlaatuisia polyyppimaisia kasvaimia. FAP-potilailla on suurempi riski sairastuvat paksu- tai peräsuolen syöpään tavallista nuorempina. Hoitona on paksu- ja peräsuolen poisto, joka estää syövän kehittymisen.

Gastroskopia
Mahalaukun tähystys.

Glukagoni
Haimasaarekkeiden alfasolujen erittämä peptidihormoni, jonka vaikutuksesta mm. maksan glykogeenia siirtyy glukoosina vereen.

Haima
Vatsaontelon takaseinämässä vatsakalvon takana poikittaissuuntaisesti sijaitseva elin, joka erittää haimanestettä pohjukaissuoleen ja umpieritteisistä haimasaarekkeistaan (Langerhansin saarekkeista) insuliinia ja glukagonia vereen.

Hepatosellulaarinen karsinooma
Kaikkein yleisin primaarinen maksasyöpä.

Hepatosyytti
Maksasolu.

HNPCC = Hereditaarinen non-polypoottinen kolorektaalisyöpä
Periytyvä ei-polypoottinen paksu- ja peräsuolen syöpä, jossa esiintyy paksu- ja peräsuolen syöpiä tavallista nuoremmalla iällä ja lisäksi muita syöpiä kuten munasarjasyöpää, kohdunrungon syöpää ja mahasyöpää. Noin 50%:lla HNPCC-suvun jäsenellä on periytyvän syöpätaipumuksen aiheuttava geenivirhe.

Interleukiini-2 (IL-2)
Elimistön immunovasteen muuntaja, joka saattaa parantaa elimistön luonnollista vastetta tulehdukseen tai sairauteen. Stimuloi joidenkin sairautta vastaan taistelevien verisolujen kasvua immuunijärjestelmässä. Normaalisti elimistö tuottaa näitä aineita. Aldesleukiini on interleukiini-2, jota tehdään laboratoriossa syövän ja muiden sairauksien hoitoon.

Interferoni-alfa
Interferonit ovat hormonien tapaan vaikuttavia valkuaisaineita, joita ihmisen elimistön solut tuottavat sopivan ärsykkeen, esim. virusten vaikutuksesta. Interferonit osallistuvat elimistön puolustamiseen viruksia vastaan, hidastavat syöpäsolujen kasvua soluviljelyolosuhteissa ja koe-eläinmalleissa sekä vaikuttavat syöpägeenien toimintaan ja solujen erilaistumiseen. Interferonit estävät myös jossain määrin verisuonten muodostusta. Alfainterferonia on tutkittu ja käytetty mm. levinneen munuaissyövän hoidossa.

Kasvain
Epänormaali kudosmassa, joka syntyy solujen jakautuessa enemmän kuin niiden pitäisi tai jos solut eivät kuole niin kuin niiden pitäisi. Kasvaimet saattavat olla hyvänlaatuisia eli benignejä tai pahanlaatuisia eli maligneja (syöpä). Kasvaimia voidaan myös kutsua neoplasmoiksi.

Karsinoembryonaalinen antigeeni = CEA
Valkuaisaineen pitoisuus veressä nousee suurella osalla potilaista paksu- ja peräsuolen syövän yhteydessä. Sen määritystä käytetään hyväksi syövän diagnostiikassa ja potilaidenseurannassa.

Kliininen lääketutkimus
Kliinisissä lääketutkimuksissa testataan uusia lääkkeitä ihmisillä ja niitä verrataan nykyisiin käytössä oleviin hoitoihin.

Kolektomia
Paksusuolen poisto.

Kolonoskopia
Paksusuolen tähystys.

Kolorektum
Paksusuolesta (koolon) ja peräsuolesta (rektum) käytetty yhteisnimitys.

Kolostooma
Paksusuoliavanne. Leikkauksessa tehty aukko paksusuolesta vatsaniholle, jolloin potilaan suolensisältö poistuu peräaukon asemesta kolostooman kautta.

Koolon
Paksusuoli. Ohutsuolen ja peräsuolen välissä oleva suolen osa.

Maksakapseli
Elintä ympäröivä sidekudoskuori.

Maligni
Pahanlaatuinen kasvain viittaa kasvaimen leviämis- ja uusiutumistaipumukseen. Vastakohta on hyvänlaatuinen kasvain.

Metastaasi eli etäpesäke
Syöpäsolujen leviäminen elimistön kaukaisiin osiin lymfajärjestelmän tai verenkierron kautta.

Munuaiset
Munuaiset koostuvat kahdesta pavunmuotoisesta elimestä, jotka sijaitsevat vatsaontelon takaseinässä, yksi kummallakin puolella selkärankaa, missä alemmat kylkiluut suojaavat niitä. Kumpikin munuainen painaa noin 150 g ja on noin nyrkin kokoinen. Munuaisten päätehtävänä on suodattaa ylimääräinen vesi, kuona-aineet ja suola verestä. Nämä kuona-aineet tiivistyvät virtsaksi, joka poistuu munuaisista virtsarakon kautta.

Munuaiskarsinooma
Kaikkein yleisin munuaissyöpä (noin 90 % kaikista munuaissyövistä), joka käsittää noin 3 % aikuisten pahanlaatuisista kasvaimista.

Munuaissyöpä
Munuaissyöpä johtuu epänormaalien solujen hallitsemattomasta kasvusta munuaisissa.

Munuaistiehyt
Munuaistiehyt on munuaisen osa, joka sisältää munuaiskeräsen kautta suodatetun virtsan.

Mutaatio
Geneettisen tiedon virhe, joka voi johtua esimerkiksi kopiointivirheestä solunjakautumisen yhteydessä tai altistumisesta jollekin ulkoiselle tekijälle, kuten kemikaaleille tai säteilylle.

Nefrektomia
Leikkaus, jossa poistetaan munuainen.

Nekroosi
Kudoskuolio.

Pahanlaatuinen
Pahanlaatuinen kasvain eli syöpäkasvain pystyy tunkeutumaan sitä lähellä oleviin kudoksiin ja leviämään elimistön muihin osiin.

Palliatiivinen hoito
Oireita lievittävä, oireenmukainen hoito, jonka tavoitteena ei ole parantaa. Syövän palliatiivisia hoitomuotoja ovat esimerkiksi erilaiset ohitusleikkaukset suolensisällön kulun helpottamiseksi, kivun poistamiseen tähtäävä hoito sekä etäpesäkkeiden sädehoito. Myös leikkaus- tai sädehoito voi olla palliatiivista, jos kasvainkudosta ei saada kokonaan poistetuksi.

Peutz–Jeghersin oireyhtymä
Periytyvä tila, jossa esiintyy runsaasti tietynlaisia polyyppeja paksu- ja peräsuolessa.

Primaarikasvain
Potilaalle ensimmäisenä kehittyvä kasvain, josta voi myöhemmin lähteä etäpesäkkeitä (sekundaarikasvaimia) muihin elimiin.

RAS-geeni
Osalla levinnyttä suolistosyöpää potilaista on mutaatio solunjakautumista ja kasvaimen kehittymistä säätelevässä RAS-geenissä. RAS-geenin mutaatiot analysoidaan kasvaimen koepalasta eristettävästä DNA-näytteestä.

Sädehoito
Syövänhoito, jossa kasvainkudokseen kohdistetaan ionisoivaa säteilyä. Tarkoituksena on tuhota kasvainkudosta. Joskus sädehoitoa annetaan myös hyvänlaatuisiin tiloihin, esimerkiksi kivun hoitoon.

Progressio
Sairauden eteneminen tai paheneminen hoidon aikana tai ilman hoitoa.

Renaalinen
Munuaisiin liittyvä.

Sappirakko
Maksan alapinnalla sijaitseva sileän lihaksen ja limakalvon muodostama pussi, jonne sappineste varastoituu aterioiden väliaikoina.

Solujen leviäminen
Solujen määrän lisääntyminen solujen kasvun ja jakautumisen tuloksena.

Solunsalpaajahoito
Solunsalpaajahoito eli sytostaattihoito on lääkehoito, jota käytetään syöpäsolujen tuhoamiseen.

Sytologia
Patologian alue, jossa tutkitaan ja diagnosoidaan sairauksia solutasolla.

Syöpä
Syöpä on elimistön solujen hallitsematonta kasvua. Syöpä muodostaa yleensä kasvaimen eli epänormaalin kudosmassan, joka syntyy solujen jakautuessa useammin kuin niiden pitäisi. Syöpäkasvaimet voivat levitä elimistön uusiin osiin etäpesäkkeiden avulla.

Syövän uusiutuminen
Hoidon jälkeen uusinut syöpä. Paikallinen uusiutuminen tarkoittaa, että syöpä on palannut samaan paikkaan kuin missä alkuperäinen syöpä oli. Alueellinen uusiutuminen tarkoittaa, että syöpä on palannut imusolmukkeisiin lähelle sen ensimmäistä esiintymispaikkaa.

TNM-luokitus
Syövän kansainvälinen levinneisyysluokitusjärjestelmä, joka perustuu
• kasvaimen kokoon (T = tumour)
• arvioon etäpesäkkeiden esiintymisestä alueellisissa imusolmukkeissa (N = node)
• arvioon etäpesäkkeiden olemassaolosta muissa elimissä (M = metastasis).

TNM-luokitus perustuu mm. potilaan kliiniseen tutkimukseen, kuvantamis- ja tähystyslöydöksiin ja koepaloista saatavaan tietoon. Kasvaimen levinneisyys (TNM-luokka) arvioidaan ennen potilaan hoitoa. Potilaan kasvaimen TNM-luokka vaikuttaa hoidon valintaan ja antaa viitteen potilaan ennusteesta.

Tyrosiinikinaasi
Proteiini, joka toimii osana solun viestitysreittiä solun sisäisen viestinnän säätelyssä säädellen esimerkiksi solujen kasvua.

Tyrosiinikinaasiestäjä
Lääke, joka estää solun kasvuun liittyvää viestintää ja saattaa tämän vuoksi estää syöpäkasvaimen kasvua.

Täsmälääkkeet
Lääkkeet, jotka vaikuttavat syöpäkudokseen täsmälleen halutulla tavalla, esimerkiksi siten, että juuri tietyn entsyymin toiminta estyy.

Veren glukoosi
Verensokeri.





A A A A A A

Muuta tekstin kokoa