Aiheenasyopa
Yleiset käyttöehdot Tietosuojalausunto Julkaisuoikeus
Tietoa kilpirauhassyövästä

Suomessa todetaan vuosittain yli 400 kilpirauhassyöpäcloseSyöpäSyöpä on elimistön solujen hallitsematonta kasvua. Syöpä muodostaa yleensä kasvaimen eli epänormaalin kudosmassan, joka syntyy solujen jakautuessa useammin kuin niiden pitäisi. Syöpäkasvaimet voivat levitä elimistön uusiin osiin etäpesäkkeiden avulla.ä, ja se on yleistynyt viime aikoina. Sairaus on noin 3,5 kertaa yleisempi naisilla. Sairastumisikä vaihtelee 25-65 ikävuoden välillä.

Ionisoiva säteily altistaa kilpirauhassyövälle. Sen vaara on suurentunut ydinkatastrofien yhteydessä ja kaulan alueelle saadun sädehoidon jälkeen. Sairaus puhkeaa vasta useiden vuosien tai vuosikymmenien kuluttua altistuksesta. Säteilyn lisäksi kilpirauhassyövälle mahdollinen altistava tekijä on jodin puutos.

Kilpirauhassyövän tyypit

Kilpirauhasen syöpäkasvaimia on kolmea tyyppiä, jotka erotetaan toisistaan mikroskooppisen solukuvan perusteella. Ne käyttäytyvät muutenkin osittain eri tavoin.

Yleisin syöpätyyppi on papillaarinen kilpirauhassyöpä. Papillaarisen karsinooman esiintyvyys on yleisintä 45-55-vuotiaiden naisten joukossa. Karsinooma voi levitä kilpirauhasen imusuonia pitkin lähialueiden imusolmukkeisiin.

Toiseksi yleisin on follikulaarinen kilpirauhassyöpä. Follikulaarinen karsinooma on iäkkäämpien ihmisten sairaus, potilaiden keski-ikä noin 60 -vuotta. Karsinooma voi levitä verisuonien kautta ja lähettää etäpesäkkeitä keuhkoihin, luustoon tai muualle.

Harvinaisin on medullaarinen kilpirauhassyöpä. Se saa alkunsa niistä kilpirauhasen soluista, jotka tuottavat kalsitoniini-nimistä hormonia. Medullaarinen syöpä voi levitä imuteitse kaulan alueelle, mutta myös etäpesäkkeinä kauemmaksi.

Kilpirauhasen kasvaimista suurin osa on hyvänlaatuisia kasvaimia kuten adenooma tai struuma.



A A A A A A

Muuta tekstin kokoa